SYKETTÄ-ravitsemusillassa eettisten ja ekologisten pohdintojen äärellä
Kirjoitettu: 19.4.2017 13:42
Eettinen ja ekologinen ruoka on usein myös terveellistä ja edullista
Siemennäkkäriä punajuuri- ja hernehummuksella
Ruoka puhuttaa nykyään paljon. Olemme kiinnostuneita sen terveyttä edistävistä vaikutuksista, ravintoaineiden määrästä, alkuperästä ja tietenkin hinnasta. Näiden ohella myös ruoan tuotannon ja kulutuksen eettisyys sekä vaikutus ympäristöön ovat entistä useammin esillä. Tietoa ruoasta on saatavilla paljon, mutta miten tavallisen kuluttajan kannattaisi suhtautua ruokakeskusteluun ja mitä valita ostoskoriin kaiken ruokainformaation keskellä? Tehdäkö valinta ekologisten ja eettisten näkökulmien perusteella vaiko terveys tai hinta edellä?
Onneksi edellä mainitut valintaperusteet ovat useimmiten yhdistettävissä, eettinen ja ekologinen ruoka kun on usein myös terveyttä edistävää, edullista ja kotimaistakin. Ravitsemusillan luentomateriaalista saat runsaasti tietoa ja vinkkejä siihen, kuinka koostaa eettisiä ja ekologisia arvoja kunnioittava ruokavalio monipuolisesti ja terveyttä tukevasti.
Teeman mukaisia herkkuja
Kevään kolmannessa ravitsemusillassa keskusteltiin ympäristön kannalta kestävistä ruokavalinnoista sekä ruoan tuotannon ja kulutuksen eettisyydestä. Herkuttelimme tuttuun tapaan myös välipalalla, joka sisälsi tällä kertaa itse tehtyä siemennäkkäriä punajuuri- ja hernehummuksella. Näkkärin lisäksi maistelimme paahdettuja härkäpapuja (löytyy valmiina kaupasta) ja kuumaa juomaa. Reseptit näihin ekologisiin herkkuihin löydät blogitekstin lopusta. Ne ovat valmistettavissa pääosin kotimaisia ja edullisia raaka-aineita ja hyödyntäen ja ovat myös ravintorikasta herkkua!
Ruoan ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy alkutuotannon aikana
Ruoan tuotantoon liittyy paljon erilaisia ympäristövaikutuksia, joista osa on paikallisia ja osa globaaleja. Kaiken kaikkiaan ruoka muodostaa noin kolmanneksen kaikista suomalaisen aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Niistä suurin osa niistä syntyy alkutuotannon, eli maanviljelyn ja eläintuotannon aikana. Eläimille rehuksi viljeltävien kasvien tuotannosta ja eläinten kasvatuksesta aiheutuu kasvituotantoon verrattuna moninkertainen vesistö- ja ilmastokuormitus. Tähän liittyy osaltaan myös soijan tuotanto, sillä kaikesta maailmalla tuotetusta soijasta yli 80 % käytetään tällä hetkellä eläinten rehuksi. Kuluttajan aiheuttamien ympäristövaikutusten näkökulmasta itse ruoka-aineen tai elintarvikkeen valinnalla on enemmän merkitystä, kuin esimerkiksi pakkausmateriaalilla, ruoan kuljetustavalla tai elintarviketeollisuudessa syntyvillä päästöillä. Lisäksi ruokahävikki ja sen vähentäminen etenkin kotitalouksissa on keskeinen tekijä ruokaan liittyvien ympäristövaikutusten minimoimisessa. Aihetta on käyty tarkemmin läpi ravitsemusillan luentomateriaalissa.
Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys: ruoantuotannolla on myös eettisiä ulottuvuuksia
Ruoantuotannon ja kulutuksen ekologisen ja eettisen ulottuvuuden ohella voidaan tarkastella kansainvälisen ruokajärjestelmän sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Nämä kysymyksen liittyvät etenkin ruoantuotannon, markkinoinnin ja kaupan eettisiin ulottuvuuksiin. Myös ihmisoikeus- ja eläinoikeuskysymykset ovat keskeinen osa koko ruokajärjestelmän sekä ruoan tuotannon ja kulutuksen eettistä tarkastelua. Ravitsemusillassa keskusteltiinkin myös siitä, mitä YK:n ihmisoikeussopimukseen kirjattu oikeus riittävään ja ravitsemukselliset tarpeet täyttävään ruokaan oikeastaan tarkoittaa ja kuinka ruokaturva liittyy tämän perusoikeuden toteutumiseen. Sivusimme myös eläinoikeusaihetta ja siitä voit lukea halutessasi lisää luentomateriaalista.
Yksipuoliseen, voimakkaasti keskittyneeseen tuotantoon perustuva kansainvälinen ruokajärjestelmä on haavoittuvainen taloudellisten ja ekologisten riskien suhteen. Myös perinteiset viljelytaidot ja paikallinen maatalousympäristön tuntemus ovat vähentyneet ja suurien monikansallisten elintarviketeollisuuden ja kaupan toimijoiden valta ruokamarkkinoilla on entistä suurempi. Tämä asettaa isoja haasteita pienten tuottajien ja jalostajien toimeentulomahdollisuuksille ja heidän asemansa globaalilla elintarvikealalla ja kansainvälisillä ruokamarkkinoilla ovatkin heikentyneet.
Entä ruoan terveysvaikutukset?
Ruoan terveellisyys kulkee monessa suhteessa käsi kädessä ympäristöystävällisyyden kanssa. Lisäämällä kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kasviperäisten proteiinin lähteiden osuutta ruokavaliossasi vähennät samalla ilmastokuormitusta sekä lisäät ruoan terveysvaikutuksia. Myös viljatuotteet ovat ympäristön ystävän valinta ja kun valitset ne täysjyväisinä, saat niistä kuidun ohella myös runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja. Kun valitset kasvisten, hedelmien, kotimaisten marjojen, kasviproteiinien ja täysjyväviljan kaveriksi lautasellesi vielä kasviöljyjä, pähkinöitä, siemeniä ja kotimaista luonnon kalaa, muodostuu ruokavaliosi automaattisesti ekologiseksi, runsain määrin terveyttä edistäväksi ja myös eettisemmäksi.
EkoCentrian kehittämä Ympäristövastuullinen lautasmalli havainnollistaa ympäristövastuullisia raaka-aine valintoja perinteistä lautasmallia mukaillen.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa on otettu ensimmäistä kertaa kantaa myös ruokavalion aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Suositukset ohjaavatkin kasvispainotteiseen ruokailuun ja kehottavat vähentämään eläinkunnan tuotteiden ja varsinkin punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä. Jos kaikki suomalaiset söisivät suositusten mukaisesti, vähentäisi tämä jo merkittävästi ruoan aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Ravitsemussuositusten mukainen terveellinen ruokavalio ja suositukset kestävästä ruokailusta ovat nimittäin hyvin samansuuntaisia ja helpottavat siten sekä terveyttään että ekologisia arvoja kunnioittavan kuluttajan päätöksentekoa niin lounasravintolassa kuin markettien hyllykilometreilläkin. Luentomateriaalista löydät tästäkin paljon lisää tietoa!
Entä luomu ja lähiruoka?
Luonnonmukaiseen tuotantotapaan ja lähiruokaan liittyy monia etuja ekologisesta ja eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Luonnonmukainen tuotanto edistää ja ylläpitää esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta ja maan kasvukuntoa paremmin kuin tavanomainen tuotanto ja vähentää torjunta-aineiden ja lannoitteiden päätymistä luontoon ja niiden tuotannossa aiheutuvia päästöjä. Lähiruoan käyttö sen sijaan edistää paikallisen maataloustuotannon säilymistä, paikallista elinkeinoelämää ja sen etuna on myös parempi jäljitettävyys.
Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen, kun tarkastellaan luomu- tai lähituotannon ilmastovaikutuksia tai vesiä rehevöittäviä vaikutuksia (etenkin jos kyse on eläintuotannosta). Luomun haasteena pidetään usein myös pienempiä satomääriä peltopinta-alaa kohden. Lähiruoan ympäristövaikutukset voivat joskus olla myös suuremmat, sillä sen tuotanto-olosuhteet eivät aina ole lähialueella parhaat mahdolliset kyseisen elintarvikkeen tuottamiseksi. Kaiken kaikkiaan luomutuotteiden suosiminen on kuitenkin pääsääntöisesti ympäristösyistä perusteltua, joskin Suomessa myös tavanomaisesti tuotettu (kasvispainotteinen)ruoka voi monissa tapauksissa olla ympäristön kannalta yhtä hyvä valinta. Lähiruokaa kannattaa sen sijaan suosia erityisesti satokauden tarjonnan mukaisesti, jolloin sen ympäristövaikutukset jäävät pienimmiksi.
Kuluttajan valintojen marssijärjestys
Millä kuluttajan valinnoilla ja teoilla on sitten eniten positiivista vaikutusta sekä ympäristön että terveyden kannalta? Alle on listattu keskeisimpiä ja hahmoteltu mahdollista tärkeysjärjestystä.
- Ruokahävikin vähentäminen
- Eläinkunnan tuotteiden käytön vähentäminen ja kasvispainotteisuuden lisääminen
- Sesonginmukainen syöminen ja juominen
- Alkuperämaa/kotimaisuus ja paikallinen tuotanto
- Tuotantomuoto (luomu)
Kestävämpien ruokavalintojen tekemisen helpottamiseksi on kehitetty useita erilaisia merkintäjärjestelmiä. Suomalainen kuluttaja voi käyttää apunaan esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkkiä, luomu-merkkiä, ASC- ja MSC-merkintää kalatuotteissa sekä WWF:n kala- ja lihaopasta. WWF:n ruokaoppaasta löytyy myös paljon testattuja reseptejä. Sosiaalisesti kestävämpiä elintarvikevalintoja auttaa tekemään esimerkiksi Reilun kaupan merkki sekä Rainforest Alliance ja UTZ-merkintäjärjestelmät.
Tulossa asiaa ravintolisistä ja niiden vaikutuksista
Vielä yksi ravitsemusilta jäljellä tänä keväänä! Huhtikuun ravitsemusillassa (26.4. klo 17-19) pohditaan kuumaa aihetta. Ovatko ravintolisät turvallisia? Entä tarpeellisia? Missä tilanteissa niille voi olla käyttöä? Entä mikä on ravintolisien merkitys urheilussa? Entä mitä haittoja niiden käyttöön voi mahdollisesti liittyä? Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja herkuttelemaan välipalalla. Ilmoittaudu mukaan tästä!
Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen,
SYKKEEN ravitsemusterapeutti Hilla 🙂
Reseptit ekologisiin herkkuihin
Siemennäkkäri (pellillinen)
- 0,5 dl pellavansiemeniä
- 0,5 dl auringonkukansiemeniä
- 3/4-1 dl vettä
- 3/4 dl grahamjauhoja
- 1,5 dl vehnäjauhoja (tai esim. maissijauhoja)
- 3/4 tl leivinjauhetta
- 0,5 tl suolaa
- ripaus sokeria
- 1/2 dl öljyä
Sekoita siemenet veteen ja anna turvota noin tunnin ajan. Sekoita sitten joukkoon muut ainekset. Sekoita taikina tasaiseksi ja laita jääkaappiin tunniksi tai pariksi kiinteytymään. Taikinan kuuluu jäädä hyvin kiinteäksi. Kauli valmis taikina leivinpaperin päällä ohueksi levyksi ja nosta paperin päällä pellille. Voit halutessasi leikata levyn taikinapyörällä sopivan kokoisiksi paloiksi ennen uuniin laittamista. Paista 200 asteessa uunin ylä- tai keskiosassa noin 10-15 minuutin ajan. Tarkkaile uunia paistamisen loppuvaiheessa, sillä ohut näkkäri palaa herkästi. Säilytä kuivassa.
Punajuurihummus
- 5 kpl keitettyjä, kypsiä punajuuria
- 2-3 dl kypsiä kikherneitä
- timjamia
- mustapippuria
- 1 rkl hunajaa
- 2 rkl tahinia
- 2 rkl balsamicoa
- 1-2 rkl öljyä
- (Halutessasi 3 rkl paahdettuja auringonkukansiemeniä)
Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Ainesosien määrät ovat ohjeellisia ja mausteita voit käyttää oman makusi mukaan. Paahdetut auringonkukansiemenet valmistuvat nopeasti uunissa tai pannulla, mutta eivät ole tässä ohjeessa välttämättömiä.
Hernehummus
- 4 dl keitettyjä, kypsiä herneitä
- 2 rkl öljyä
- 2 rkl omenaviinietikkaa tai balsamicoa (tai molempia)
- 3 tl jauhettua korianteria
- 2 tl juustokuminaa
- 1 tl mustapippuria
- 2 tl meirami
- 1 rkl hunajaa
- (3 rkl paahdettuja auringonkukansiemeniä)
Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Ainesosien määrät ovat ohjeellisia ja mausteita voit käyttää oman makusi mukaan. Paahdetut auringonkukansiemenet valmistuvat nopeasti uunissa tai pannulla, mutta eivät ole tässä ohjeessa välttämättömiä.